Torstai 24.7.2008
Jälleen yksi epäonnen päivä. En näytä selviävän päivääkään ilman jotain draamaa. Päivän saldo: selkä jumissa, pää ei käänny, suussa rakko, peukalossa palohaava, ampiaisen pistos käsivarressa.

Eli. Aamu ei mennyt aivan nappiin. Ensinäkin heräsin puoli viideltä, kun kukot ryhtyivät kiekumaan, ja tuli kylmä. Mietin jo pitäisikö mennä työskentelemään, kun uni ei meinannut tulla, mutta sitten nukahdinkin, kun tarpeeksi kauan tuijottelin kuollutta hämähäkkiä katossa, selvittäen sen olemassa olon. Kun viimein nousin kahdeksaa ennen ylössängystä tajusin kylmyyden syyn. Meidän laakso oli täynnä sumua. Laakson toisella puolella olevat vuoret olivat taas aivan sumunpeitossa, ja vain lähikaupan alapuoleinen laakso alue oli näkyvissä.
Puin mekon sijasta pitkät housut ja neuleen, ennen kuin poistuin huoneesta aamupalalle. Keittiössä ei ollut ketään. Niinpä päätin taas siivota keittiön ja tiskata sillä aikaa kun vesi kiehuisi ja teen jäähtyisi samalla kuin odottelin leivänleikkaajaa. Laittaessani vettä kiehumaan poltin peukaloni ties kuina monetta kertaa kaasuliekkeihin. Siitä ei yleensä tule jälkeä, säikähdys vain, mutta nyt sain pienen palohaavan sormeeni. Tee-episodi jatkui vielä muutaman minuutin päästä, kun en malttanut odottaa teen jäähtymistä tarpeeksi, kun leivän leikkaajaa ei ilmestynyt, ja poltin kieleni kuumaan teehen, ja nyt siinäkin on joku rakon tuntuinen alue.

Kuulin, kuinka vesipisarat alkoivat ropisemaan barakkien kattoon, ja ryntäsin ulos hakemaan pyykkini sateesta. Sadetta ei kestänyt kuin kaksi minuuttia. Saari olisi tarvinnut kyllä useamman. Olin eilen illalla pessyt nyrkki pyykkiä vessassa suihkussa käynnin jälkeen. Siinä jouduin taas minulle tyypilliseen tilanteeseen. jossa ennen suihkua kuivasin lattiat muiden suihkun käyttäjien jäljiltä kaikista vessoista, ennekuin itse menin suihkuun, koska itseltäni ei tule tulvaa suihkussa käynnistä lattioille. Niinpä juuri kun olin saanut lattioilla konttaamisen valmiiksi, kaikista tulvivimman suihkun käyttäjä ilmestyi vessoille, ja sanoi myös menevänsä suihkuun. Luulin, että pääsisin helpolla kun siivosin etukäteen, mutta loppujenlopuksi päädyin kuivaamaan lattioita vielä kahteen kertaan.

Töissä aika taas hurahti. Minulla kesti ikuisuus kun perehdyin löytämiini kärpäsiin ja ötököihin ja nimesin niitä uudelleen. Lupasin myös yhdelle pomolle tänään vihdoin antaa Halaresin tiedostot, tai siis sieltä löytämäni lajit, kuvat ja nimet ja vielä joitain maisema kuvia. Tänään sain kerrottua hänelle pitkän version siitä, kuinka olen kovasti työskennellyt tiedostojeni eteen silti niitä saamatta valmiiksi ja päivittelin, kuinka aikani riittää niiden setvimiseen ja loppuraportin kirjoittamiseen. Tällä kertaa sain sympatiaa puolelleni ja ymmärrystä, kuinka hankalaa ja aikaa vievää minun tutkimukseni on ollut. Tai siis ei se hankalaa ole, mutta stressaavaa sanoisiko.

Tänään oli jälleen yleinen siivouspäivä. Tiesin jo etukäteen, että en kerkeäsi antamaan omaa panostani töidenjälkeen, joten siivosin jo aamulla ja ruokailun aikaan. Tänään sain ehkä jo ilkeitä katseita, kun en ottanut osaa samanaikaiseen siivoukseen muiden kanssa, mutta jo monet tietävät kuinka paljon minulla aina menee aikaa töiden jälkeen työskentelyyn, ja taas osa tietää, että siivoan ihan tarpeeksi jo omalla ajallani ilman mitään siivouspäivääkin. Ruokailun jälkeen siivosin keittiötä ja vaihdoin keittiön roskiksen.

Tänään lupasin lopettaa työt seitsemään mennessä. Joten kannoin kannettavani pomojen toimistoon antamaan Halaresin tiedostot parempaan talteen. Olisi ollut helpompaa kopioida ne jo valmiiksi muistitikulle, mutta olin jälleenkadottanut omani jonnekin lainattuani sitä puolalaiselle tytölle. Se tuppaa joka kerta katoamaan hänen lainauksen yhteydessä. Kameran patterit ovat nyt saaneet olla pari viikkoa rauhassa latautumassa ilman häiriötä. Ihmettelen vaan kuinka pattereiden lataamiseen voi kestää niin kauan aikaa. Siinä laturissa täytyy olla jotain pahasti vialla.

Iltapäivällä, kun olisin mennyt venyttelemään jalkojani, ja todella jumissa olevia niskojani, matkani kuitenkin keskeytyi ennenaikaisesti kirotun ampiaisen takia. Olin juuri päässyt ulos toimistosta ja heiluttelin käsiäni ilmassa. Siinä samassa, kun laskin käteni normaaliin lepotilaan kylkeni viereen, tunsin pistävää kipua käsivarressani, tuolla hauiksen reunalla pehmeässä ihossa. En oikein tiennyt enää siinä vaiheessa jatkaisinko matkaani keittiöön vai pitäisikö ruveta panikoimaan siinä samaisessa paikassa. Menin jossain äimistyneessä mielentilassa alas keittiölle ja selitin siellä olijoille mitä juuri oli tapahtunut. Käsivarressani oli punainen pilkku, johon amppari oli minua pistänyt, ja aloin tuntemaan kuinka veri kiersi sormista olkapäihin ja takaisin samalla kun kihelmöi jännästi.

En oikein tiennyt pitikö minun alkaa johonkin toimenpiteisiin vai pitäisikö vain odottaa ja katsoa kuinka allerginen mahdoin olla. Päätin seurata jälkimmäistä suunnitelmaa. Seurasin, kuinka vähän väliä punaisen pienen pilkun ympärille tuli valkoinen kohonnut epämuodostunut läntti, ja sen ympärille suuri punainen alue ärtynyttä ihoa. Kauhistelin vähän aikaa reaktiota, ja päätin mennä vesilasillisen kanssa takaisin toimistoon. Siellä Heikki ehdotti, että käyttäisin kyypakkausta, mutta itse en kokenut tarvitsevani sitä, vaikka reaktio olikin ilkeä.

En voinut uskoa kuinka taas juuri minulle näytti kasaantuvan kaikki paha ympärille. Juuri kun olin vielä kovin kiireinen, niin sitten vielä piti tulla ampiainen pilaamaan päiväni ja hidastamaan työntekoani viemällä ajatukseni muihin asioihin, epäonniseen kohtalooni.

Vielä hyvin kerkee jotain pahaa tänään tapahtumaan.

Töiden jälkeen suljinkoneeni ja keskityin vähäksi aikaa tekemään muita juttuja kuin työskentelemään. Ruokaa odotellessa sain hieronnan toiselta puolalaiselta tytöltä, jonka toivoin parantavan kaamean niska, yläselkä särkyni. On sellainen tunne, että pitäisi pyöritellä hartioita joka hetki, mutta niin tehdessäni se sattuu ja paikat rutisee. Pliis, auttakaa joku mua sitten kotona!!!

Tänään meiltä loppui taas kaasu. Tyhjä kaasupullo vaihdettiin uuteen, mutta se oli kytketty jotenkin väärin, ettemme päässeet käyttämään sitä koko iltana tai iltapäivästä. Kaikki odottivat kuumeisesti, milloin saisimme teetä juodaksemme. Tänään tein iltapäivällä frappea täällä ensimmäistä kertaa. Tein sen puoliksi maitoon ja veteen, ja siitä tuli oikein hyvää.

Epäilemme, että isompi koiranpentu on saattanut tulla raskaaksi isälleen. Olemme koittaneet pitää ne erillään, mutta minkäs ne luonteelleen voi. Tänään koiralle syötettiin jotain ehkäisypillereitä. En ole ihan varma, että oliko ne ensi- vai jälkiehkäisyyn. Mitään varmaa tietoa ei kuitenkaan asiasta ole. Kissa on myös jo synnyttänyt poikueensa. Ne ovat vielä jossain piilossa suojassa uteliailta ihmisiltä. Aika nopeasti se ne kasvatti masussaan. En kyllä näköjään tiedä mitään eläinten raskauksista. Ötököistä sitäkin enemmän.