Lauantai 28.6.2008
Tänään oli varmasti ensimmäinen päivä kun ei olut mitään suunnitelmia tiedossa, enkä esimerkiksi noussut aamukuutta ennen tutkimaan saarta. Romanialaiset olivat jo ylähäällä ja joivat frappejaan. Tänään oli kuuma päivä, sisällä, ulkona, joka paikassa tuhottoman kuuma. Menin tekemään aamupalaa ja keitin teetä, vaikka olikin kuuma, rutiineihini kun olen jämähtänyt. Sillä aikaa kun taas odottelin teen jäähtymistä tyhjensin taas tuttuun tapaan tiskitelinettä. Olin juuri saanut kaiken valmiiksi ja aloittanut pyyhkimään pöytiä, kun sisään tepasteli kaksi kreikkalaista. He tulivat tänne viikoksi, olivat suunnitelleet organisaation nettisivut. Neuvoin, mistä mikäkin löytyy keittiöstä ja kyselin heidän tekemisiään täällä.

Aamupalan syötyäni vetäydyin huoneeseen kirjoittamaan. Romanialainen oli vienyt jatkojohtopiuhan huoneestamme pois ja vienyt sen keittiöön omaan käyttöönsä. Minä muutin siis hetkeksi toiseen päähän tyttöjen barakkia, huoneeseen, joka oli nyt väliaikaisesti tyhjillään. Minua tultiin etsimään vähän ennen puoltapäivää kun minua ei taas löydetty mistään. Suurin osa luuli, että olin vasta herännyt kun menin uudelleen keittiöön ja toivottelivat huomenia. Menin täyttämään vesipulloani, mutta sähköt olivatkin katkenneet, eikä meillä ollut taas kylmää vettä eikä muutakaan. Vein pakkaseen reilu litran vettä kylmenemään, nyt kun pakkanen ei ollut vielä sulanut. Juomavesimaatissa oli muutama litra vettä, vähän jo huoneenlämpöistä, joten saimme tehtyä kannullisen limonadia. Ei ollut paljoon juojia, niin sain juodakseni kaksi lasillista sitruunamehua.

Aloimme katsomaan uudelleen Afrikan kuningatarta toivoen, että kannettavan patterit kestäisivät vielä hetken. Elokuvan aikana monet valmistautuivat rannalle lähtöä varten ja lähtivät kun elokuva oli ohi. Meitä jäi viisi vielä tukikohdalle. Oli tarkoitus tänään lähteä Halaresin luona olevaan vesiputoukseen polskimaan, tai siis sen yläpuoleiseen pikku kivilammikkoon. Päivä oli kuitenkin kuuma, emmekä halunneet paahtua pitkällä kävelymatkalla. Niimpä otin kauneusunet, jotka venähtivät viiteen asti, jolloin vihdoin pääsimme lähtemään.

Oli silti vielä liiankuuma kävellä. Emme saaneet keneltäkään kyytiä, joten jouduimme kävelemään kokomatkan vesiputouksen ylle. Poikkesimme matkalla Kristosissa jäätelöllä. Näin kaupalla yhden faniklubilaiseni ja hän kutsui meidät sunnuntaina pidettäviin panakireihin Pezipadolla Halarein alkujuurilla.

Pääsimme vesiputouksen ylle jo tuttua metsäreittiä pitkin. Vesi oli hyytävän kylmää ja varpaani jähmettyivät jääksi jo hetkessä. Vedessä myös lillui paljon levää ja ilmassa pienen vesisuihkun ympärillä hyttysiä. En voinut kauaakaan olla vedessä kylmettämättä itseäni liikaa, joten vesiputouksella olo jäi lähinnä huikeiden maisemien katseluksi. Olimme todella korkealla, ja alla näkyi vain mahtavia maisemia ja hyvät muistot Halaresin kanjoneissa seikkailusta pyörivät mielessä.

Takaisin päin puoli juoksin taas tuttuun tapaan ylämäen vesiputoukselta ylös. Kova vauhtini ei saanut oikein kannatusta. Sain ainakin itseeni taas veren kiertämään. Kävelimme melkein kokomatkan tukikohdalle, saimme ehkä kilometrin pituisen kyydin meidän lähikaupalle, jossa poikkesimme ostamassa maitoa kaakaota varten.

Tukikohdalla oli ruuanlaitto kesken. Ei siis linssikeittoa tänäänkään. Huoh. Tytöt kokkasivat munakasta lihalla ja juustoraasteella, seuraksi oli tomaatti-, kurkku-, sipulisalaattia. Minä autoin ruuan valmistumista odotellessa keittiön siivoamisessa ja tiskien kantamisessa. Tukikohdalle oltiin juuri saatu sähköt takaisin ja kaikki olivat innoissaan käyttämässä laitteitaan. Minua pyydettiin viemään yksi kannettava tyttöjen huoneeseen latautumaan, mutta samalla hetkellä kun sain sen kytkettyä seinään, koko tukikohta pimeni. Onneksi minulle sanottiin, että se ei ollut minun vikani, sillä siltä se ainakin minusta vaikutti. Pojat tutkivat vähän aikaa sulakkeita ja jonkun ajanpäästä sähköt taas toimivat. Koitimme vähentää laitteitten päällekkäistä käyttöä ja esimerkiksi valojen käyttöä.

Onneksi minun kannettava oli latautunut aamuisessa käytössä, joten pystyin kirjoittamaan tarpeeksi tästä päivästä ennen kuin akku olisi kokonaan loppu. Minun tarvisi ladata puhelimenikin, mutta saan ehkä mahdollisuuden ladata sen sitten yöllä kuten muut nukkuvat, eikä tarvitse enää koneitaan. Illalla teimme kaakaota ja jäätelöä ja katsoimme yhden tenniselokuvan. Heikki oli tehnyt hyvää, tulista pitsaa, jota kaikki paikalla olijat söivät hyvällä ruokahalulla. Menemme huomenna juhlimaan yhden työntekijän syntymäpäivää Kastanjasissa sijaitsevaan lähikuppilaan. Romanialiset leipoivat hänelle kakkuja ja muutama päivä sitten sitä vanilja hyytelöä. He veivät kaikki herkut jo valmiiksi tähän kyseiseen kuppilaan illalla.