Tapahtumia ja juhlapyhiä

Halusin listata tänne muutamia erikoisen tuntuisia tapahtumia, jotka ovat herättäneet huomiota näin suomalaisen silmissä. Ensinnäkin minusta tuntuu että jotkin pyhäpäivät ovat jollain tapaa ylikorostettuja täällä. Niistä tehdään näyttäviä ja kovin materiaalisia ja moni ottaa niihin osaa. Esimerkkinä näin aluksi kuolleiden muistopäivä Marraskuun alussa. Olin jo edellisenä vuonna kuullut että kyseinen pyhä päivä ajaa kaupunkien liikenteen kaaokseen. Sain myös itse kokea tämän muistopäivän henkilökohtaisesti vierailemalla suurimmalla hautausmaalla minkä olen eläissäni nähnyt.

Lähdimme Jernejn kanssa pyörällä kaupungin toisella laidalla sijaitsevalle suurelle Žalen hautausmaalle viemään kynttilöitä omaisten haudoille. Päivä oli erityisen kylmä ja olin saanut lainaksi Jernejn 90-luvun vanhan toppatakin ja värikkäät lasketteluhanskat. Olo oli vähän hölmö, miltä nyt yleensä tuntuu kun on vieraat, ylisuuret ja vähän nolot vaatteet päällä. menimme tarkoituksella pyörillä sillä Jernej tiesi jo kokemuksesta kuinka kaoottista liikenne autoteillä tulisi olemaan. Niimpä kiertelimme ja kaartelimme taajaman viheralueita ja pikkukatuja pitkin välttäen suurempia valtaväyliä pitkän ja kylmän matkamme aikana.

Kun saavuimme lähelle hautausmaata aloimme nähdä ruuhkautuneen kasan autoja ja ratin takana turhautuneita kansalaisia. Autoja oli pilvin pimein joka suuntaan mihin katsoikin. Hautausmaan läheiset kadut oltiin jopa muunnettu yksisuuntaiseksi sen päivän liikennettä varten, ja silti kadut olivat kaaoksessa. Meillä oli hankaluuksia mahtua pyörien kanssa liikkumaan autojen vierustassa joten päädyimme ajamaan keskellä katua autojen välissä emmekä kadun reunalla.

Saavuimme vihdoin hautausmaalle. Siinä vaiheessa aloin ihmettelemään suurta määrää kukkakauppiaita hautausmaan porttien pielustalla. Niitä oli siis aivan pilvin pimein. Pöytiä vierivieressä kauniiden, värikkäiden leikkokukkien kanssa. Kukkakauppiaat todella tiesivät että tämä päivä tuottaisi hyvää tulosta. Kun pääsimme hautausmaan porttien sisäpuolelle aloin ihmettelemään toista kummallisuutta. Kaikkien kynttilälyhdyt olivat kirkkaan violetteja tai punertavia, mutta ei ainakaan valkoisia. Koko hautausmaa oli siis yhtä värishowta värikkäiden leikkokukkien ja kynttilälyhtyjen kanssa.

Sitten vielä kolmantena ihmetyksen aiheena oli se väenpaljous ja kuinka ärhäkkäitä ja turhautuneita kaikki olivat siitä yltäkylläisestä väkimäärästä. Ihmiset melkeinmpä tönivät toisiaan päästääkseen ohitse pikku poluilla hautojen edessä. Niin ja ne haudat! Nekin olivat ihmetyksen aihe. tai lähinnä hautojen edustat. Suurimmalla osalla hautoja oli edustana olisikohan se nyt sitten jokikiveä, sellaista vaaleaa sileää pikkukiveä. Reunuksilla taas paljon leikkokukkia vaaseissa, osalla ihan minipuita tai pidempiaikaisiakin kasveja. Ainiin, ja joissain hautakivissä oli vielä kuva henkilöstä, (tai henkilöistä, sukuhaudat myös yleisiä) joka oli haudattu kyseiseen kohtaan. Kuvat olivat kauniita mustavalkoisia soikion muotoisia teoksia, jossa kuvattu henkilö oli nuoruusvuosinaan kuin vanhanajan potreteissa.

Hautausmaa oli niin iso, että meillä oli ongelmia löytää etsimämme hautapaikat. Kävimme viemässä kynttilöitä (meilläkin siis sellaiset värikkäät lyhdyt) kolmeen eri sukuhautaan. Viimeistä etsiessä jouduimme soittamaan kotiin ja kysymään neuvoa. Paikka oli siis niin iso, että sinne eksyisi helposti ensikertalainen.

Hyvän tavan mukaan minulla ei ole kuvia tästä erikoisesta tapahtumasta, mutta toivottavasti kirjallinen kuvaukseni oli tarpeeksi värikäs, jotta osaatte kuvitella tämän päivän tapahtumat mielessänne.

Slovenia-Venäjä jalkapallo ottelu 18.11.2009
Olimme Mariborissa niihin aikoihin kun tämä ottelu pelattiin. Siitä oli ollut jo hieman kohua etukäteen ja varsinaisena ottelupäivänä kaupungilla tiesi, että tänään oli suuri päivä. Vaikka tiesin riskit jalkapallohuligaaneista päätin silti lähteä kiertämään kaupunkia kameran kanssa. Menin kuitenkin ennen peliä kun toisen maan kannattajat eivät olleet vielä vihoissaan tappiostaan.

Väki oli juuri kokoontumassa jalkapallostadionille ja kaupunki kuhisi turisteista. siellä täällä oli porukkaa hoilaamassa kansallislauluja ja kisaotteluhymnejä. Monet olivat somistautuneet jalkapalloaiheisiin asurekvisiittoihin ja maidensa lippuihin. Toisaalta Venäjän lippu ja Slovenian lippu eivät paljoa eroa toisistaan. Slovenian lipussa on valko-sini-puna raitojen lisäksi vaakuna, jossa komeilee Trglav.

Kävelin stadionin ohitse ja suuntasin Pyramidi kukkulalle, josta voisin ottaa kuvia stadionista. Juuri kun olin pääsemässä huipulle näin kun taivaanrannasta joka suuntasi kohti stadionia. Yhtäkkiä välkähti ja kummastelin mitä siellä taivaalla tapahtuu. Seurasin hetken tilannetta ennekuin viimein lentokone lensi lähemmäs minua ja näin, että sen siipien alle oli kirjoitettu tekstiä. Siinä vaihteli erilaisia slouganeja mainosmielessä. Mutta siis aluksi näytti kuin pienkone olisi räjähtänyt ilmaan kun se yhtäkkiä alkoi välkkymään leveyssuunnassaan.

Palasin takaisin kaupunkiin. Keskustaan oli kokoontunut joukkoryökkiöitä yleisötelevisioiden eteen. Yhdenkin ravintolan ulkopuolelle oli pystytetty valkokangas jonka takana ihmismassa seurasi ilakoiden pelin kulkua. Vähänmatkan päässä taas ihmiset olivat kerääntyneet MC Donaldsin ikkunoiden taakse kyttäämään teeveestä pistetilannetta. Loppujen lopuksi Slovenia voitti Venäjän yksi nolla ja pääsee näin pelaamaan Etelä-Afrikkaan.

Suomi aiheiset tapahtumat
Minut kutsuttiin ottamaan osaa hyväntekeväisyysbasaariin Ljubljanan messuhalliin. Tässä tapahtumassa siis kaikki Sloveniassa oleskelevat muun maalaisten maat saivat tilaisuuden esitellä itseään ja kotimaansa tuotteita ja jossa tuotot lahjoitettiin hyväntekeväisyyteen. Nyt on aivan pakko sanoa, mutta Suomella oli kaikista hienoin pöytä! Suomalaiset olivat panostaneet käsitöihin ja leipomiseen kun taas muut maat myivät valmistuotteita. Suomen koju oli kotoisa ja luokseen kutsuva. Suomella oli myynnissä kaikkea käsintehdyistä luonnonmateriaalisista joulukoristeista aina karjalanpiirakoihin ja piparkakkutaloihin.

Harmitti että sain kuulla tapahtumasta vasta päivää ennen tapahtumaa, joten en itse päässyt leipomisiin mukaan. Autoin sitten itse tapahtuman aikana ja jälkipurussa. Silloin minut myös kutsuttiin suurlähettilään itsenäisyyspäiväjuhlille.

Itsenäisyyspäivän juhlat pidettiin vähän ennen varsinaista juhlapäivää. Paikkana oli Ljubljanan kaupunginmuseo. Paikalle oli kutsuttu kaikki Sloveniassa sillä hetkellä asuvat suomalaiset sekä heidän avecinsa. Tapahtuma alkoi suurlähettilään ja varasuurlähettilään kättelyllä jonka jälkeen siirryttiin koktailkutsujen tapaan korkeiden pienten pöytien ympärille jutustelemaan. Paikalle oli kutsuttu ystäväkaksikko soittamaan tilanteeseen hyvin suunniteltua ja hienosti esitettyä soittoesitystä, jossa Slovenialainen Jaka Kopač soitti saxofonia ja suomalainen Tuomas Turunen pianoa.

Joulu
En ole vielä itse viettänyt täällä joulua, mutta kerron niistä kokemuksista jotka olen saanut ennen ja jälkeen joulun. Joulunavajaiset pidettiin heti meidän itsenäisyysjuhlien jälkeen. Silloin Ljubljanan keskusta täyttyi jouluvaloista ja pienistä kojuista, jotka myivät joululahjaksi kelpaavia hyödykkeitä ja pikkupurtavaa. Jouluvalot olivat suurin jouluvalokompleksi mitä olen eläissäni nähnyt. Joka paikkaan oli ripustettu mitä kekseliäimpiä valoyhdistelmiä. Talojen ääriviivat olivat kuin piirretty valoilla, puskat, puut ja katulaput sekä melkein koko ilma talojen välissä oli ripustetut täyteen jouluvaloja.

Mariborissa puolestaan jouluvalot pidettiin kaupunkivirkistyksenä tai ärsykkeenä pitkälle tammikuunloppuun.