JONNA: Oletko lähdössä Erasmus-vaihtoon Sloveniaan? Tässä muutama vinkki käytännönjärjestelyistä

Halusin koota tänne blogiini informatiivisen tekstin, jossa kerron Erasmus-vaihdon käytännönjärjestelyistä Sloveniassa. En ole itse Erasmus-opiskelija, vaan maassa muista syistä asuva, joten kokeneemmat voivat kommentoida mahdollisista virheistä. Pääsääntöisesti olen kuitenkin koonnut tietoni paikanpäällä olleilta Erasmus-opiskelijoilta. Halusin luoda tämän infopaketin, sillä jos itse olisin lähdössä vaihtoon, haluaisin löytää vastaavanlaista informaatiota yhdeltä verkkosivulta. Tein tämän myös osittain itselleni, sillä halusin selkeyttää prosessin kulkua, ymmärtääkseni paremmin tutustumiani vaihtareita. Alkuperäinen ideani tämän kirjoittamiseen syntyi, kun koin harmikseni, ettei monikaan tänne vaihtoon tullut mielestäni ollut nähnyt Sloveniaa tarpeeksi, vaan vapaa-ajallaan suuntasi herkemmin muille maille. Toivon kuitenkin, että kirjoittamastani tekstistä on joillekin hyötyä.

Suomessa:
Jos vielä harkitset vaihtoon lähtöä, voit kartuttaa tietoasi vaihtopaikoista ja saada käytännönvinkkejä edellisiltä vaihtoon lähtijöiltä osallistumalla yliopistosi vaihtoinfoon, joka luultavimmin järjestetään kahdesti vuodessa. Avainasemassa vaihtoonlähdössä on koulusi kv-koordinaattori, jonka kautta sinun tulisi saada perustiedot vaihdosta.

Yleensä vaihtoon lähdetään toisen oppivuoden jälkeen. Silloin opiskelijoilla tulisi olla riittävät perustiedot oman alansa opinnoista. Erasmus-opiskelijat suosittelevat itse, että lähtisit vaihtoon niin varhaisessa opiskelunvaiheessa kuin mahdollista, tällöin saat vaihtovuodesta tai lukuvuodesta parhaiten kaiken irti eikä suomenpään opinnoissa tule myöhemmin niin paljon ongelmia. Poikkeuksena on tietenkin, että jos suunnittelet tekeväsi päättötyösi ulkomaisessa kohdeyliopistossa, silloin luultavimmin suuntaat maailmalle koulusi loppuvaiheessa.

Kun harkitset vielä vaihtopaikkaa, minne mennä, ota selvää millä kielillä missäkin maassa voi opiskella. Se voi tulla nimittäin yllätyksenä kuinka vähän englanninkielisiä vaihtopaikkoja Euroopassa loppujenlopuksi on. Joten tarkasta kuitenkin vielä kohdeyliopiston opetuskieli, sillä ne saattavat poiketa muun maan valikoimasta. Esimerkiksi Italiassa ei voi pääsääntöisesti opiskella englanniksi, tämä tietenkin voi vaihdella yliopistojen välillä, mutta usein olen kuullut ettei siellä järjestetä englanninkielistä opetusta. Sloveniassa Erasmus-opiskelijoiden oppimiskieli on englanti.

Kun olet tehnyt päätöksen lähteä vaihtoon, sinun täytyy kirjoittaa motivaatiokirje kohdeyliopistoon. Tämän tarkoituksena on toisaalta testata kielitaitoasi toisaalta sillä voidaan karsia niin sanotut huonommat hakijat pois. Motivaatiokirje "statement of purpose" tai "motivation letter" kirjoitetaan pääsääntöisesti kohdemaan omalla kielellä jos sitä osaat, ja toissijaisesti englanniksi. Eli jos menet esimerkiksi Espanjaan, ja olet käynyt espanjankielenkursseilla, sinun kannattaa kirjoittaa motivaatiokirje espanjaksi. Sloveniaan hakiessasi kirje kirjoitetaan englanniksi (ellet nyt sattumoisin osaa sloveenia).

Itse hakuprosessi alkaa omasta yliopistostasi, tai AMK:sta sisäisellä haulla, Sloveniaan ei ole yleensä ruuhkaa, joten kaikkien halukkaiden pitäisi päästä sisään, kunhan kaikki muut asiat vaan ovat kunnossa. Myöhemmin päätetään tiedekunnittain kuka pääsee mihinkin kohdemaanyliopistoon. Suosituimpiin paikkoihin, kuten Britannian ja Espanjan yliopistoihin, voi olla ruuhkaa eikä kaikki halukkaat pääse ensisijaisesti haluamaansa paikkaan. Tämän takia hakupaperissa kysytään myös muita hakupaikkatoiveita. Yleisesti ottaen olen kuullut Slovenian olleen toissijainen hakupaikka, mutta suosittelen lämpimästi valitsemaan sen ensimmäiseksi.

Muita papereita itse hakupaperin lisäksi tarvitset esimerkiksi opintorekisteriotteen, jotta nähdään mitä kursseja olet jo suorittanut ja kohdeyliopiston on helpompi ymmärtää koulutustaustaasi. Tärkeää on tehdä learning agreement, jossa määritetään mitä kursseja aiot käydä vaihtosi aikana. Sinun kannattaa ensin tutustua kohdeyliopiston kurssivalikoimiin, jotka tosin harmillisesti eivät aina pidä paikkaansa. Nettisivuilla olevat versiot voivat olla muutaman vuoden vanhoja, ja vaikka olisivatkin ajantasaisia, mainittuja kursseja ei silti aina järjestetä. Pääset näkemään joidenkin yliopistojen kurssitarjonnan kohdekaupungin yliopiston omilta nettisuvuilta luomalla itsellesi tunnukset. Kun olet vihdoin täyttänyt tämän kyseisen lomakkeen, kannattaa käydä juttelemassa oman koulusi professorin tai yliopettajan kanssa voidaanko kurssit saada hyväksi luetuiksi sellaisenaan. Yleisesti ottaen kurssit kuuluisi saada Erasmus-periaatteen mukaan hyväksi luetuksi, mutta se ei ole aina mahdollista jos on kyse pakollisista kursseista omassa yliopistossasi, mutta vastaavasti voit saada täydentäviä tai vapaasti valittavia kursseja hyväksi luetuksi. Learning agreement täytyy lähettää kohdeyliopistoon, jossa se vielä hyväksytään. Tässä prosessissa voi vierähtää kuukausi jos toinenkin, riippuen molemminpuolisesta aktiivisuudesta. Henkilö, joka tarkastaa tämän paperin kohdeyliopistossa saattaa tehdä merkintöjä, että joitakin kursseja ei järjestetä, joten joudut myöhemmin todennäköisesti tekemään koko suunnitelman alusta loppuun uudelleen kun pääset itse paikanpäälle.

Apua kurssien etsintään ja yliopistoihin tutustumiseen alla olevista linkeistä:

Univerza v Mariboru

Erasmus contact list - Maribor

Univerza v Ljubljani

Univerza na Primorskem

Jossei sinua jostain syystä valittu kaikkien hakijoiden joukosta vaihtoon lähtijäksi haluamaasi kohdeyliopistoon, voit hakea seuraavassa hakukierroksessa uudelleen tai lähteä vapaiksi jääneille paikoille kohdemaihin, jotka eivät olleet alkuperäisessä suunnitelmassasi. Myöskin, jos heräsit vähän turhan myöhään koko vaihtoon lähtö asian kanssa, sinulla saattaa olla vielä mahdollisuuksia päästä juurikin tällaisille ylijäämäpaikoille äkkivaroituksella. Mutta normaalisti hakuprosessi kestää korkeintaan puolivuotta.

Mieltäsi varmaan myös askarruttaa raha-asiat, eikö? Eli periaatteessa sinun kuuluisi saada EU:n tukemaa avustusrahaa, jota voit hakea koulusi kv-toimistosta. Eri kouluille on myös myönnetty erikseen vielä pieniä avustusrahoja ulkomaille lähteville opiskelijoille, joten kysy vielä tämän mahdollisuuden perään. Tietenkin sinun täytyy myös ilmoittaa Kelalle olosuhteen muutoksestasi, jotta voit saada korotettua opintotukea. Jos opiskelet AMK:ssa hoidat Kelan asiat paikallisen Kelan kautta, yliopisto-opiskelijana taas opintotukilautakunnassa. Kun olet saanut hyväksymispäätöksen kohdeyliopistolta, voit mennä tekemään kv-toimistoon apurahan vastaanottamisilmoituksen. Tällä paperilla sitoudut palauttamaan rahat, jos jostain syystä vaihtoon lähtösi peruuntuisi. Eli ilmoitat pankkitilisi, mihin apurahan voi osoittaa.

Sinun kannattaa hyvissä ajoin ilmoittautua Slovenian kielikurssille, mikäli haluat oppia maan erikoista kieltä. Tästä ei tosin aina informoida Suomen päässä kovin ahkerasti, joten jos kiinnostusta löytyy, ota selvää tulevista kursseista linkin avustuksella. Nettisivulla on mainittu kaikkien eri yliopistokaupunkien kielikurssit. Ensimmäiset Erasmus-opiskelijat, keihin tutustuin Sloveniassa, olivat Nova Gorican yliopiston järjestämällä kielikurssilla.

Viimeistään maahan tullessa kannattaa kiinnittää huomiota yliopistojen eri laitosten sijaintiin. Monesti nimittäin yliopisto on hajautettu ympäri kaupunkia, niin että eri tiedekuntia on ripoteltu kauas toisistaan. Ei ole pelkkää yhtä yliopistokompleksia. Olen myös kuullut, että yliopistojen eri tiedekunnat ovat kovin itsenäisiä, eivätkä välttämättä tee yhteistyötä niin helposti keskenään. Tämän takia voi olla hankalaa koittaa suorittaa eri tiedekuntien kursseja. Vinkkinä myös, että kannattaa tutustua mielummin yliopiston eri tiedekuntien verkkosivuille, eikä ainoastaan kaupungin yliopiston pääverkkosivulle.

Paikan päällä Sloveniassa:
Hyväksymispäätöksen mukana saat todennäköisesti infopaketin kohdeyliopistostasi, jossa kerrotaan eritoten sen maan ja sen yliopiston asioista. Sinuun myös luultavasti otetaan yhteyttä kohdemaasta asuntoasioihin liittyen.

Sloveniassa asunnon voit hankkia joko yksityiseltä tai muuttaa opiskelija asuntoon. Jos päätät valita jälkimmäisen, homma sujuu hetkessä ja sinulla on koti käytännössä samantien maahan tullessasi. Jos päätät kuitenkin valita vuokra-asumisen sinun täytyy olla itse vähän aktiivisempi, mutta paikallisen yliopiston kv-sihteerien kuuluu auttaa sinua löytämään itsellesi asunto. Asiassa voi myös auttaa oma tuutorisi, jonka todennäköisesti tulet tapaamaan heti kohdeyliopistokaupunkiisi saapuessasi. Asunnot ovat täällä valmiiksi kalustettu joten sinun ei tarvitse vaivata päätäsi heti alkuun mistä saat patjan selkäsi alle. Tosin asuntojen kunto vaihtelee huomattavasti, ja suosittelen, ettet ota mitään halpoja tarjouksia vastaan näkemättä itse asuntoa. Tässä muutama linkki asunnonhakuun :
Kamrica - opiskelija asuntoja
Slovenia Real Estate

Hintataso on täällä hiukan halvempi kuin Suomessa. Asunnon vuokraaminen on halpaa ja Kela on määritellyt, että Slovenian vuokra on keskimäärin 80 euroa, joka ei pidä tosin paikkaansa yksityisillä markkinoilla. Eli todenmukaisempi vuokra-hinta yksiöstä tai kaksiosta vaihtelee 150 ja 250 euron välillä. Erittäin monet vuokralaiset haluavat vuokrata asunnon pimeästi, jolloin he kiertävät korkeat verot, joten saatat maksaa vuokraasi suoraan käteen, niin että vuokranantaja käy kerran kuussa hakemassa ne oveltasi tai että maksat sen pankissa tai postissa tilisiirtolomakkeella. Tämä tapahtuu käytännössä niin, että menet pankkiin (tai postiin) vuokranantajasi lähettämän paperin kanssa. Pankissa töissä olevat henkilöt tietävät mitä tehdä paperin kanssa ja he antavat sinulle tilisiirtolomakkeen repäistävään alaosaan leiman ja allekirjoituksen, joka jää sinulle kuitiksi tapahtuneesta. Pankissa toiminnan hinta on n.52 centtiä ja postissa 73 centtiä.

Voit avata Sloveniassa oman pankkitilin. Tarvitset sen avaamiseksi EMŠO numeron, jonka saat, kun rekisteröidyt maahan Upravna Enotassa, EMŠO numero muistuttaa meidän henkilöturvatunnusta. Tarvitset myös veronumeron, jonka saat verotoimiston asiointitiskiltä. Voit tosin vielä käydä etukäteen kysymässä pankissa mitä kukin pankki vaatii tilin avaamista varten, eivätkä opiskelijat pakosti tarvitse näitä molempia edellä mainittuja tietoja.

Edellä mainittu maahan rekisteröinti täytyy tehdä, jos oleskelet Sloveniassa yli kolme kuukautta. En kuitenkaan ole kuullut että monikaan Erasmus-opiskelija sitä olisi tehnyt. Kerron kuitenkin kuinka rekisteröinti tehdään, jos päätät edetä asianmukaisesti. Jos asut Ljubljanassa löydät paikallisen Upravna Enotan Tržaška cestan ja Tivolska cestan kulmasta. Ulkomaalaisten asiointirakennus sijaitsee tontin perällä ja jos et löydä opasteita, voit kysyä neuvoa ensimmäisestä rakennuksesta. Mariborissa vastaava virastotalo on Ul.Heroja Staneta 1:ssä. Tarvitsen mukaasi passin, kopion passista, kopion voimassaolevasta sairasvakuutuksesta, valokuvan, joka täälläpäin otetaan värillisenä ja salamalla, todistuksen siitä, että olet opiskelemassa Sloveniassa, todistus riittävästä varallisuudesta elättää itsesi (vähintään 196 euroa kuussa), sekä Eu-kansalaisen rekisteröinti lomakkeen, jonka saat odotushuoneesta. Sinun täytyy täyttää viimeksi mainittu odottaessasi vuoroasi, mikä ainakin Ljubljanassa toimii vuoronumeroilla. Lomakkeessa ei kysytä mitään hankalaa, perustietoja sekä milloin saavuit maahan. Kun pääset asiointihuoneeseen voit puhua englanniksi tai tuoda mukanasi sloveenia puhuvan ystävän, vaikka tuutorisi. Virkailija saattaa pyytää sinua tuomaan vielä joitakin papereita ja pompottamaan sinua edestakaisin ravaamaan toimistossa, kerta kaikkea ei aina osata täälläpäin sanoa kerralla. Mutta ole itse valppaana ja vaadi hyvää palvelua. Jos asia voidaan hoitaa yhdellä kertaa, niin hoitakaa se alta samantien. Sinun kuuluisi kävellä ulos rakennuksesta kuvallisen kortin kanssa, josta käy ilmi, että olet luvallisesti maassa. Koko toimenpide maksaa seitsemän euroa ja neljäkymmentä neljä senttiä. Aukiolo ajat vaihtelevat viikonpäivän mukaan. Maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin se on auki kahdeksasta kolmeen. Keskiviikkoisin pidempään, kahdeksasta kuuteen, mutta niin, että välissä on tunnin ruokatauko, kahdentoista ja yhden välillä, jolloin toimisto on kiinni. Sinne voi myös mennä lauantaisin, mutta vain joka kuun ensimmäisenä lauantaina. Silloin se on auki kahdeksasta kolmeen, mutta myös tällä tunnin ruokatauolla puolelta päivin.

Itse yliopisto-opiskeluun ja paikalliseen kulttuuriin sinut luultavimmin opastetaan hyvin tuutorisi tai muiden järjestettyjen tahojen puolesta. Kokosin kuitenkin muutamia epäkohtia, joita ei pakosti mainita ainakaan heti alussa, joiden tietämisestä saattaa olla hyötyä sopeutumisen kannalta.

Yhtenä suurena epäkohtana on koettu, ettei voidakkaan suorittaa ennalta suunniteltuja kursseja. Eli learning agreement ei käy loppujenlopuksi toteen. Joudut todennäköisesti käymään lävitse uudelleen kyseisen paperin paikan päällä useammakin eri professorin tai kv-asioita vastaavan henkilön kanssa ja suunnittelemaan uudelleen sen lukuvuoden tavoitteesi. Tämä johtuu osittain siitä, ettei verkkosivuilla olevat tiedot ole aina ajan tasalla, joten siellä voi näkyä esimerkiksi edellisen vuoden kurssitarjonta. Vaihtoehtoisesti ei esimerkiksi osata tulkita oikein, että mitkä kurssit kuuluvat syyslukukaudelle, ja mitkä kevätlukukaudelle.

Toisena ja ehkä ärsyttävämpänä epäkohta Sloveniassa, ei vaan pelkästään opiskelijana, vaan suomalaisena, on asioiden tapahtuminen ajallaan. Eli siis päinvastoin kuin Suomessa, jossa olemme jämptejä aikataulullisesti, täälläpäin valitsee yleinen etelä-eurooppalainen tapa viivästelyyn. Tämä koskee niin tapaamisia kuin esimerkiksi sähköposteja. Ei kannata luottaa esimerkiksi siihen, että tärkeään sähköpostiin vastattaisiin viikon varoitusajalla. Jos kyseessä on kiirellinen asia, kannattaa koittaa tavata henkilöä kasvotusten tai kysellä monista eri tietolähteistä vastausta kysymykseesi.

Aikatauluviiveeseen liittyen myöskin, Sloveniassa on yleistä niin kutsuttu akateeminen vartti, eli tunnit voivat helposti alkaa viisitoista minuuttia lukujärjestyksessä mainitun ajan jälkeen. Siltä osin, mitä Erasmus-opiskelija pääsee tavallisille luennoille. Monesti nimittäin käy niin, että vaihtoon tulleet opiskelijat laitetaan työstämään omia projektejaan tai ryhmätöitä ja kurssit suoritetaan esseillä. Sloveniassa on myös tapana pitää suullisia kuulusteluita kirjallisten tenttejen lisäksi.

Sloveniassa on järjestetty omaperäinen ruokailu opiskelijoille. Kouluissa on myös omat ruokalansa, mutta ne toimivat enemmänkin ravintoloiden tapaan kuin perinteisten kouluruokaloiden. Suurin osa opiskelijoista syö kuitenkin kaupungin ravintoloissa, sillä opiskelijoilla on käytettävinään opiskelijaetuus, eli halvemmat hinnat erikoisruokalistoillaan. Opiskelijat voivat ostaa valmiiksi ruokalippuja, jotka ovat vähintään 50 % halvempia tavalliseen ravintola-annokseen verrattuna. Toisaalta ruoka-annoksien koko ja taso vaihtelevat huomattavasti. Opiskelijoilla on vapaus valita monen eri ravintolan väliltä, ja esimerkiksi Mariborissa on yli 100 ruokailupaikkaa. Linkistä pääsee katsomaan kaikki eri kaupunkien ruokapaikat, joissa saa syödä opiskelijakupungeilla.

Huonona puolena mainittakoon, että opiskelijakupungit keskittyvät monesti ravintoloihin, jotka tarjoavat pikaruokalistoja opiskelijoille. Monesti tosin voi syödä myös erittäin monipuolisesti kolmen ruokalajin päivällisen naurettavan halvalla.

Vaihtovuoteen tai lukukauteen saa sisältymään paljon aktiviteetteja. Monesti on järjestetty koulujen puolesta paljon tekemistä, ja myöskin ryhmiytyminen muiden kanssatovereiden kanssa edesauttaa ajanviettomahdollisuuksia. Sloveniaan tulee muualta Euroopasta vaihtareita paljon esimerkiksi Ranskasta, Espanjasta, Portugalista, Turkista, Puolasta, Tsekeistä ja Saksasta. Suomalaiset tulevat kaikista parhaiten toimeen esimerkiksi saksalaisten ja ruotsalaisten kanssa, mutta kannattaa avoimesti tutustua niin moneen eri kulttuurin kansalaisiin kuin mahdollista. Mariborissa Erasmus-vaihtareista pitää huolen Erasmus student network, joka järjestää aktiivisesti ohjelmaa kaikille kaupungissa oleville vaihto-opiskelijoille. Ljubljanassa puolestaan ŠOU varmistaa opiskelijoiden edut.

Usein kuulen, kuinka viikonlopuksi vuokrataan auto ja suunnataan johonkin lähimaan suurempaan kaupunkiin tai vaihtoehtoisesti luonnonläheisempiin kohteisiin. Slovenian maantieteellisen sijainti onkin täydellinen Eurooppaa kiertäviä haluaville. Haluaisin kuitenkin muistuttaa, että itse Slovenia on mahtava maa, ja täällä on paljon nähtävää jo itsessään. Eli kannattaa myös varata aikaa Slovenian kiertämiseen, eikä vain jättää se Erasmus-ohjelmaan kuluvan Slovenia- kierroksen harteille, joka kierrättää bussilla opiskelijoita kaikissa kuuluisimmissa turistipaikoissa. Hyviä matkavinkkejä Slovenian tutkiskeluun voi vaikka löytää tätä blogia selaamalla.

Haluan toivottaa kaikki tulevat Erasmus-opiskelijat tervetulleeksi maahan, olette valinneet erinomaisen vaihtopaikan ja seikkailuhenkisen maan oleskeluunne. Haluan myös kiittää kaikkia niitä Erasmus-opiskelijoita, jotka antoivat minulle tietoa kirjoittaakseni tämän opastuksen.

Tässä muutama kuva kertomaan millainen maa tämä Slovenia on. Koitin koota vähän eri aihealueittain kuvia, jotta kokonaiskuva maasta muodostuisi monipuolisesti. Kuvakokoelmat tosin keskittyvät enemmän luonnonläheisiin paikkoihin, sillä ne ovat omaa sydäntäni lähellä.