kierrätyskangaspuut

Sain toissa iltana päähänpiston, joka oli muhinut takaraivossani jo jonkin aikaa. Halusin tehdä kangaspuut!

Tarkoitus ei ollut tehdä mitään kopioitua, vaan kehitellä ja ideoida miten kangaspuut edes toimivat, ilman näkemättä mallikappaletta kymmeneen vuoteen. Insinöörin aivosoluni pääsivät vihdoin koetukselle. Ideana oli valmistaa kangaspuut kotoota löytyvistä materiaaleista, mutta ilman nikkarointia, vaan askartelumielessä.

Sain ensimmäisen mallikappaleen, ja ideantyngän väsättyä muutamassa kymmenessä minuutissa idean puhkeamisesta ja käytännön järjestelyiden aloittamisesta. Tässä ensimmäinen tulos:
Se on yksinkertainen, mutta hankala työstää, sillä jouduin joka kerroksella poimimaan nuo jokatoiset langat ylös. Niimpä kehitin ideaa eteenpäin. Tämä ensimmäinen vedos toimisi paremmin jos se olisi pystyssä, eikä vaakasuunnassa, mutta aloin silti kehittämään toista vaakasuunnassa olevaa mallikappaletta.

Kaivoin kaapeista ja laatikoista kaikkea mitä kuvittelin tarvitsevani, klemmarit ja sukkapuikot tulivat aika oleellisiksi osiksi uutta prototyyppiäni. Olin myös muutama päivä sitten kaivanut kaupan ylijäämähenkarilaatikosta vaatekokoa ilmaisevia muovisia nippuloita, joita käytin tasakokoisina välikappaleina pitämään langat tietyn välimatkan päässä toisistaan.

Väsisin ehkä viisitoista minuuttia ennen kuin pääsin kokeilemaan muutamaa ensimmäistä riviä. olin tähän asti saanut niin, että pystyn nostamaan jokatoisen langan ylös vaivatta, mutta silti jokatoinen jäi nostamatta vuorollaan. Päättelin, että minun täytyy kehitellä pidemmät koukut molemmille parittomille ja parillisille langoille, jotteivät ne jäisi kiinni toisiinsa ja jotta ne sulautuisivat paremmin lomittain. Aluksi siis minulla kiersi langat vain yhtien klemmareitten lävitse.

Viimein sain monen klemmarin väännön ja kipeän peukalonpään jälkeen tämänhetkiset kangaspuut valmiiksi. Kudoin ehkä viitisen senttiä villakangasta ennekuin muistin, että tämähän oli vain mallikappale, ja nyt odotan inspiraatiota mitä itseasiassa haluaisin näillä kangaspuilla tehdä. Mallikappaleen leveys on nyt 8 senttimetriä, mutta näillä kangaspuilla voin tehdä jotain aina kahdenkymmenen neljän sentin leveydelle asti.


Kangaspuut tarvitsevat edelleen lisää painoa, muutoin lankojen kiristys on hankalaa ja jos sukkapuikko putoaa korokkeeltaan, joudun setvimään lankoja vähän aikaa. Alareunaan väkersin rautalangasta silmukoita puiseen keittokauhaan. Näiden silmukoiden kautta alalanka kiertää. Ylempänä nostin lankojen kiinnityskohdan ylemmäs sukkapuikoilla, jotka iskin tuon mustan reikäisen keittiövaasin lävitse. Tämä kulma helpottaa työskentelyä kummasti.

Kehitän ehkä joku päivä ideaa vielä pidemmälle, tekemällä vähemmän huteran kokonaisuuden, kun saan hyvän idean mitä haluan tehdä näillä kierrätyskangaspuilla. Tai sitten tämä oli vain insinöörin aivosolujen aktivointia ja työnäyte. Mutta minulle ainakin tuli hyvä mieli tämän askartelun myötä, kun sain toteuttaa itseäni ja ratkaista mekaanisia ongelmia - niin ja tietenkin kyky luoda kangasta.